Untie Knots, Weave Connections

5. tammikuuta - 21. maaliskuuta 2021

Utopian kutojat

Jos joutuisit kutomaan menneisyyttä muistisi säikeillä
saadaksesi takaisin menetetyn ajan,
kuinka tekisit sen?
Yves Duteil (1)

Kutoa, purkaa, sitoa, koota ja liittää. Nämä toiminnot rytmittävät näyttelyä Untie knots, Weave Connections, joka on Museum of African Contemporary Art Al Maaden (MACAAL) –museon (Marrakech), Institut finlandais’n (Pariisi) ja Lokal gallerian (Helsinki) yhteistyön tulos. Näyttelyyn kutsutun neljän taiteilijan teosten kautta kyseenalaistetaan taiteenaloja, oppeja, tietoa, kieltä ja käsityötä ihmisten välisten siteiden ymmärtämiseksi.

Upottaen kävijät luomisen prosessin – tai joskus korjaamisen – ytimeen, näyttely tutkii historian kertomista muokkaavien sanojen, hiljaisuuksien ja sanomatta jääneiden ajatusten moninaisuutta. Tästä esimerkkinä on Sasha Huberin (Suomi / Sveitsi) ja M’barek Bouhchichin (Marokko) installaatio Back UP (2020), joka syntyi vuosi sitten Marrakechissa vietetyn yhteisen taiteilijaresidenssin tuloksena. Aseinaan valtavat messinkiniitit, joihin on kaiverrettu kanadalaisen kirjailijan ja esseistin NourbeSe Philip’in sanoja hänen runokokoelmastaan Zong! (The Mercury Press, 2008), taiteilijat sitoutuvat muistamaan ja kunnioittamaan mustien julmaa kohtelua symboloivan orjalaiva Zongin (1781) verilöylyn satoja uhreja. Niitit, päädyistä taivutetut metallilangat, joita tavanomaisesti käytetään liittämiseen ja kiinnittämiseen, levittyvät näyttelyssä monumentaalisesti koko seinän laajuudelle antaen tilaa sanalliselle ilmaisulle, vaatimukselle ja kehotukselle vastuullisuuteen.

Analysoidessaan joukkotiedotusvälineiden merkittävää sosiaalista vaikutusta, Marshall McLuhan väittää, että minkä tahansa median sisältö on aina toinen media. Näin ollen kirjoituksen sisältö olisi puhe…

Tapaamatta koskaan tosielämässä, punaisena lankanaan luonnonmateriaalit – toisella villa, toisella paperi – Amina Agueznay (Marokko) ja Janna Syvänoja (Suomi) luovat hienovaraisen Pohjois-Afrikan ja Pohjois-Euroopan välisen vuoropuhelun, joka heijastaa taiteilijoiden henkilökohtaisia kokemuksia tilan runollisuudesta. Keskustellen pääasiassa pohjoismaisten metsien inspiroimien värisävyjen kautta, Agueznay’n (Instants – Moments, 2020) ja Syvänojan taideteokset (Hidden Homes, 2020) leikkittelevät sanoilla ja rakenteilla muodostaen välineestä itse viestin. Teokset luovat, rakentavat ja välittävät vahvoja yhteyksiä hämmentäen samalla eroa kirjaimellisen ja kuvaannollisen kutomisen välillä: kudonnan solmujen kautta kuljetaan maailmasta toiseen, perinteisestä nykyaikaiseen, menneisyydestä nykypäivään.

Näyttely pyrkii solmimaan siteitä eri aikakausien ja tapojen, arkkitehtuurin ja ympäristön, muistin ja luomisen, käsityön ja innovaation välille ja kutsuu samalla taiteilijat kuvittelemaan uusia tapoja kirjoittaa ja kartoittaa maailmaa.
Kuten marokkolaisessa sananlaskussa sanotaan: “Jotkut oppivat tuskan ja surun kautta, toiset ilon ja naurun. Näin se on kirjoitettu.” Untie Knots, Weave Connections tarjoaa meille lukuisia henkilökohtaisia opetuksia niin ihmisistä kuin luonnostakin.

1.Yves Duteil, laulusta “Tisserand”, albumilta J’attends, EMI Group, 1976.

Untie Knots, Weave Connections
Institut finlandais’n galleriassa 5.1.-21.3.2021.

Taiteilijat:
Amina Agueznay
M’barek Bouchichi
Sasha Huber
Janna Syvänoja

Kuraattorit:
Meriem Berrada: Taiteellinen johtaja, MACAAL -museo, Marrakech
Janine Gaëlle Dieudji: Näyttelyjohtaja, MACAAL, Marrakech Katja Hagelstam: Kuraattori, Lokal, Helsinki

Näyttelyä tukee Pro Helvetia.

Kohtaamisen taidetta

Institut finlandais aloitti toimintansa Pariisissa syksyllä 1990. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan instituutin toiminnassa on nostettu esiin kussakin ajassa olevia, ajankohtaisia teemoja eri taiteen, tieteen, kulttuurin ja luovien alojen tekijöiden kanssa. Instituutin toiminnan keskiössä tuntuu pysyneen seuraavat asiat läpi historian: avoin ja utelias mieli, ihmisten kohtaaminen ja yhdistäminen, luovuus sekä kansainvälinen yhteistyö.

Keväällä 2020 moniäänisyys näkyi Suomessa historiallisella tavalla; Yle Uutiset lisäsi COVID-19-pandemiaan liittyvää uutisointia ja sisältöjä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi arabiaksi, kurdiksi, dariksi ja somaliksi. Keväällä 2020 avattiin laajemmin aktiivinen keskusteltu antirasistisesta työstä taiteen organisaatioiden, yhteisöjen ja verkostojen toiminnassa Suomessa. Taiteen äärellä on tärkeää pohtia muutosta, toimia moniarvoisen maailman puolesta ja olla avoinna uusille näkökulmille.

Olemme tämän kauden aikana halunneet tehdä monien uusien yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyötä, laajentaa ja syventää dialogia toiminnassamme. Institut finlandais’n syys-maaliskuun 2020-2021 ohjelma ja tämä julkaisu reflektoivat muun muassa alkuperään, identiteettiin, monikielisyyteen, sivistykseen, solidaarisuuteen, kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja kolonialismiin liittyvää ajankohtaista keskustelua. Ohjelmakokonaisuus käsittelee muistojen ja kuulumisen politiikkaa, yhdistää historian ja nykypäivän kerroksia sekä katsoo eteenpäin. Ohjelmakokonaisuus on tuotettu monien keskusteluiden, taiteilijaresidenssien ja kohtaamisten kautta muun muassa Marrakechin, Tangerin, Tunisin, Pariisin ja Helsingin välillä. Kansainvälistä yhteistyötä on jatkettu aktiivisesti vuoden 2020 aikana ilman fyysisiä kohtaamisia tilanteessa, joka on laittanut totutut ajattelutavat ja käytänteet erilaisten vaihtoehtojen tarkasteluun.

Kirjailija Hassan Blasim kommentoi vuonna 2019 Helsingin Sanomissa kaupunginosaansa Helsingissä seuraavasti: “Viihdyn hyvin Kontulassa. Täällä näkyy nykypäivän Suomi.” Instituutti haluaa vahvistaa kansainvälistä keskustelua eri taiteen ja luovien alojen kontekstissa ja nostaa esiin tekijöitä, jotka edustavat ja rikastuttavat nykypäivän Suomea. Äänessä ovat eri alojen ammattilaiset, taiteilijoista tutkijoihin, kuraattoreista kääntäjiin. Lämmin ja sydämellinen kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana tekemässä tätä julkaisua ja kauden ohjelmistoa.

Toivon, että instituutin seuraavat kolmekymmentä vuotta ovat täynnä avointa, uteliasta ja empaattista mieltä ja, että toiminnan keskiössä pysyy myös jatkossa kohtaamisen taito.

– Johanna Råman, Institut finlandais’n johtaja

Esipuhe osa Institut finlandais’n julkaisua 2020-2021.

Valokuvaus: Aurélien Mole