Etusivu

Institut finlandais
IF Screenings n°14 – Markku Lehmuskallio & Anastasia Lapsuy
Kuukauden vieras: Katja Gauriloff
Inarinsaamelaisten herkkujen äärellä
Duddjot-julkaisu
Seitsemän laulua tundralta

Ajankohtaista

29.11.2019

IF Screenings n°14 – Markku Lehmuskallio & Anastasia Lapsuy

Poronkasvattajina tunnetut nenetsit ovat vaeltaneet Siperiassa vuosisatojen ajan. Elokuva kertoo nentsien tarinan heidän kansantaruista nousevien seitsemän eri legendan kautta kuvaten miten he ovat mukautuneet elämään äärimmäisissä oloissa ja heidän vastustuksensa 20-luvulta meidän päiviin asti. UhriMorsianItsellinenJumalaKansanvihollisetSjako ja Kehtolaulu muodostavat yhdessä ensimmäisen fiktioelokuvan nenetsin kielellä; seitsemän tarinaa, joissa jokaisella kasvattajalla, metsästäjä-kalastajalla, kotivaimolla tai koululaisella on oma roolinsa kirjoittamattomassa ihmiskokemuksessa. Nämä seitsemän nenetsi-tarinaa kertovat miten kansa menetti poronsa kollektiivisuuden nimissä, miten miehet uhrasivat henkensä Leningradin taistelussa, miten lapset venäläistettiin voimakeinoin ja naiset karkotettiin tuomitsemalla heidät pakkotyöhön.

Kuva: Mervi Haavisto

Ajankohtaista

19.11.2019

Inarinsaamelaisten herkkujen äärellä

Luonnon raaka-aineet ja vuodenaikoihin perustuva sesonkiajattelu ovat perinteisesti tarjonneet pohjan saamelaiselle ruokakulttuurille. Tyypillisiä ruoka-aineksia ovat esimerkiksi porosta saatavat raaka-aineet, kalat, sienet ja marjat. Perinteisesti suullisena perimätietona sukupolvilta toisille siirtyvä saamelainen ruoanvalmistustaito ja ruokakulttuuri ovat kuitenkin olleet vaarassa kadota. Aanaarin keittiömestari ja inarinsaamelaisen ruokakulttuurin sanansaattaja Heikki Nikula on kuitenkin ottanut tehtäväkseen suullisten perinteiden tallentamisen kirjalliseen muotoon, sekä toisaalta niiden uudelleensoveltamisen ja modernisoinnin keittiössään. Ravintola ja sen keittiömestari ovat myös useaan kertaan palkittuja: vuonna 2014 Heikki sijoittui toiseksi pohjoismaisessa Sápmi Awards – Saamelainen gastronomia ja ruokatietous -kilpailussa. Nyt Heikki raottaa verhoa saamelaiseen makumaailmaan jakamalla muutaman salaisen reseptin Aanarin keittiöstä! 

 

Ajankohtaista

12.11.2019

Kuukauden vieras: Katja Gauriloff

Katja Gauriloff on Tampereella elokuvantekoa opiskellut, lukuisia vuosia Helsingissä viettänyt elokuvaohjaaja, joka asuu tätä nykyä Lapissa jakaen aikansa Rovaniemen ja Utsjoen välillä. Äitinsä puolelta kolttasaamelainen Gauriloff ei ole ikinä oppinut kolttasaamea tai asunut Saamenmaalla, mutta hänellä on kuitenkin vahva saamelainen identiteetti: hän on käsitellyt sukujuuriaan ja yhteisön historiaa useassa teoksessaan.

Valokuva: Satu Herrala

Ajankohtaista

31.10.2019

A I S T I T - coming to our senses

A I S T I T – coming to our senses on Suomen Benelux, Lontoon, Ranskan ja Saksan tiede- ja kulttuuri-instituuttien uusi suurhanke, jonka lähtökohtana ovat ovat aistikokemukset ja niiden ruumiilliset, sosiaaliset, poliittiset ja teknologiset ulottuvuudet 2020-luvun Euroopassa. Hankkeen kuraattoreina toimivat kuvataiteilija Hans Rosenström sekä kuraattori ja koreografi Satu Herrala, ja se on esillä vuonna 2021 Berliinissä, Lontoossa, Pariisissa, Brysselissä ja Helsingissä. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt hanketta varten 180 000 euron arvoisen Taide²-apurahan.

Ajankohtaista

01.09.2019

Duddjot

6.9.2019-20.12.2019

Duddjot, syksyn 2019 näyttely, esittelee 6. syyskuuta alkaen saamelaisten kulttuuria, taidetta ja käsitöitä. Gallerian syksyn näyttelykokoelma keskittyy perinteisen saamelaiskäsityökulttuurin esittelyyn. Kokoelmasta löytyy huiveja, puukkoja, koruja, lapasia ja laukkuja – kaikki käytettäväksi tarkoitettuja. Duodji-teosten rinnalla nähdään myös käsityöläisperinteistä vahvasti ammentavaa nykytaidetta, kun instituutin isossa salissa esitellään kuvataiteilija Outi Pieskin installaatio Ruossalas Bálgát (2014, suom. Risteävät polut).

Kuva: Sofia Okkonen

Ajankohtaista

14.02.2019

Institut finlandais's uusi visuaalinen identiteetti ja nettisivut julkaistu

Institut finlandais’n uudet nettisivut ja visuaalinen identiteetti on julkaistu! Uusi logomme, kustomoitu fontti ja uusi, raikas väripaletti ovat kaikki Piëtke Visserin käsialaa ja ne ovat saaneet inspiraatiota Institut finlandais’n arkkitehtuurista, väreistä ja rakenteista. Tilaustyönä luotu fontti on Piëtke Visserin ja Helsinki Type Studion Juho Hiilivirran ja Niklas Ekholmin yhdessä suunnittelema. Fontin konsepti syntyi instituutin yhdistävästä roolista, ja sen juuret ovat vahvasti kulttuurisessa vaihdossa: kirjaimet kurkottavat kohti toisiaan.

Olen ollut etuoikeutetussa asemassa, sillä olen saanut suunnitella materiaaleja, jotka kuvaavat suomalaista kulttuuria jollain tavalla. Mielestäni on hyvä, että olen tietyllä tavalla ulkopuolinen. Käsittelen asiat niiden nimellisarvolla, erillään henkilökohtaisesta historiasta. Itse asiassa se on todella erilaista visuaalisista ja kulttuurillisista viitteistä, jotka tunnen hyvin, mutta samalla suomalaiseen taiteeseen ja muotoiluun tutustuminen on ollut erittäin palkitsevaa.

Kuva: Mikko Ryhänen

Projektit

Instituutin toiminnan keskiössä on tuottaa monimuotoista taideohjelmistoa, esitellä ajankohtaisia ilmiöitä sekä toteuttaa tapahtumia yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa Ranskassa.
Kuva Heidi Karjalaisen mallistosta. Valokuvaaja: Emma Sarpaniemi

Liikkuvuus

Institut finlandais edistää suomalaisten taiteilijoiden liikkuvuutta Suomen ja Ranskan välillä IF Studios ja TelepART -ohjelmien kautta.

Kuukauden vieras: Sunna Nousuniemi

Nils Gauppin elokuva Tiennäyttäjä  (Ofelaš, 1987) on historian ensimmäinen saamenkielinen kokopitkä elokuva ja saamelaiselokuvan ehdoton klassikko. Parhaaksi ulkomaalaiseksi elokuvaksi Oscar-ehdokkaana ollut teos nousi suunnannäyttäjäksi myös tuotantotiiminsä ansiosta: päänäyttelijät, ohjaaja ja käsikirjoittaja olivat kaikki saamelaisia, sävellys Nils-Aslak Valkeapään käsialaa. Tiennäyttäjän jälkeen kymmenen vuotta myöhemmin ilmestynyt Paul-Anders Simman näytelmäelokuva Sagojogan ministeri nousi myös nopeasti klassikoksi. Kulttielokuvista huolimatta saamelaisilla elokuvilla ei kuitenkaan ollut omaa foorumia. Pian tyhjiötä tuli täyttämään Skábmagovat, toiselta nimeltään Kaamoksen kuvia -festivaali, jonka tarina on samanlainen kuin saamelaisen käsityön duodjin: se on syntynyt tarpeeseen. “Tuolloin myös konkreettisista esityspaikoista oli puutetta: ensimmäistä festivaalia varten rakennettiin lumesta elokuvateatteria Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan ulkomuseoalueelle”, Sunna Nousuniemi kertoo nauraen.

Lue lisää →
Kuva: Mikko Ryhänen

Tietoa meistä

Institut finlandais on itsenäinen ja monialainen kulttuuritoimija Suomen ja Ranskan välillä.