Tämän haastattelun toteuttamisen jälkeen maailma muuttui vain muutamissa viikoissa, ellei jopa päivissä. Astuimme poikkeustilaan, jossa joudumme sulkemaan ovemme sosiaalisilta kontakteilta ja arkielämän rituaaleilta. Myös aika tuntuu muuttuneen – se venyttäytyy ja laajenee eri suuntiin, ja joudumme keksimään uusia tapoja sen täyttämiseen. Aika on teema joka kiinnostaa myös taiteilija Niina Vatasta ja Maija Tammea, joista kumpikin …
Lue lisää →Laura Merz on suomalainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee sekä Suomessa että Saksassa. Laura keskittyy tällä hetkellä lastenkirjojen kuvittamiseen ja villielämää esittäviin piirroksiin hyödyntäen niissä erilaisia kokeellisia piirustustekniikoita. Hänen lastenkirjansa Tuhat ja yksi otusta (Etana Editions 2016) sekä Otusten joukossa (Etana Editions 2019) ovat voittaneet useita palkintoja ja kunniamainintoja. Hänen työnsä Clownfish (suom. vuokkokala) piristää …
Lue lisää →Kaksi ystävystä istuvat yön sydämessä illallispöydän ääressä, kokomustiin vaatteisiin pukeutuneina kuin murtovarkaat – tai murhaajat. He kuiskivat toisilleen talossa, joka nukkuu, ja jokin viestii katsojille, että heidän ei pitäisi olla siellä. Näin alkaa Lauri-Matti Parppein (s.1984) viimeisin lyhytelokuva Hiljaa kuin murhaajat, joka nähdään Institut finlandais’ssa 3. helmikuuta. Näytös on osa Les Arcs -elokuvafestivaaliin keskittyvää …
Lue lisää →Laura Väre palkittiin syksyllä 2019 Design Forum Finlandin Vuoden nuori muotoilija -palkinnolla. Palkintoon kuuluu myös soolonäyttely Institut finlandais’ssa sekä vierailu instituutin IF Studio -ohjelmassa. Lauran tammikuussa avautuvassa Carte Blanche à Laura Väre -näyttelyssä pariisilaisyleisö saa mahdollisuuden tutustua nuoren suunnittelijan minimalistiseen kädenjälkeen, aina huonekaluista kynttilänjalkoihin. Tapasimme Laura Väreen, jonka kanssa keskustelimme Pariisista, sekä aistien, luovuuden ja …
Lue lisää →Nils Gauppin elokuva Tiennäyttäjä (Ofelaš, 1987) on historian ensimmäinen saamenkielinen kokopitkä elokuva ja saamelaiselokuvan ehdoton klassikko. Parhaaksi ulkomaalaiseksi elokuvaksi Oscar-ehdokkaana ollut teos nousi suunnannäyttäjäksi myös tuotantotiiminsä ansiosta: päänäyttelijät, ohjaaja ja käsikirjoittaja olivat kaikki saamelaisia, sävellys Nils-Aslak Valkeapään käsialaa. Tiennäyttäjän jälkeen kymmenen vuotta myöhemmin ilmestynyt Paul-Anders Simman näytelmäelokuva Sagojogan ministeri nousi myös nopeasti klassikoksi. Kulttielokuvista huolimatta …
Lue lisää →Katja Gauriloff vastaa puhelinsoittooni Rovaniemeltä, jossa hän on valmistautumassa lähtöön Sodankylän elokuvajuhlille, suomalaisen elokuvakesän kohokohtaan. Tampereella elokuvantekoa opiskellut, lukuisia vuosia Helsingissä viettänyt elokuvaohjaaja Gauriloff asuu tätä nykyä Lapissa jakaen aikansa Rovaniemen ja Utsjoen välillä. Äitinsä puolelta kolttasaamelainen Gauriloff ei ole ikinä oppinut kolttasaamea tai asunut Saamenmaalla, mutta hänellä on kuitenkin vahva saamelainen identiteetti: hän on …
Lue lisää →Saamelaisesineet palaavat Saamenmaalle Vuonna 1905 suomalainen taidemaalari Gabriel Engberg kulki Suomen Lapissa etsimässä inspiraatiota taiteelliseen työhönsä. Matkallaan hän viivähti Inarin alueella ja tapasi paikallisia, saamelaisia, joilta hän hankki muistoksi käsitöitä. Myöhemmin hänestä tuli Hämeen museon intendentti ja Lapista, Saamenmaalta koottu esineistö päätyi Hämeen museon kokoelmiin. Engberg oli yksi monista Saamenmaalla liikkuneista matkamiehistä. Monet heistä keräsivät …
Lue lisää →Artikkeli on alunperin julkaistu Ylen nettisivuilla 11.11.2018. Tämä artikkeli on luettavissa IF julkaisussa ranskaksi ja englanniksi, joka on ilmaiseksi jaossa Institut finlandais’lla 6.9.2019 lähtien. Ylpeys ylläni Kirkkaanpunainen pohjakangas on kirjailtu yksityiskohtaisesti erivärisillä lasihelmillä. Kolttasaamelaisen naisen lakki kertoo kantajastaan enemmän kuin harjaantumaton silmä pystyy ensivilkaisulla havaitsemaan. Lakista voi päätellä kantajansa siviilisäädyn. Onko hän naimisissa, leski vai …
Lue lisää →Tämän artikkelin tekstit ovat luettavissa IF julkaisussa ranskaksi ja englanniksi. Julkaisu on ilmaiseksi jaossa Institut finlandais’lla 6.9.2019 lähtien. Johanna Råmanin alkusanat Institut finlandais’n syksyn ohjelma esittelee monipuolisesti saamelaista kulttuurielämää. Gallerianäyttelyn, kuukausittaisen elokuvaohjelmiston, julkaisun ja muiden kohtaamisten kautta instituutti nostaa esiin ajankohtaisia ääniä ja teemoja Saamenmaalta. Haluamme olla mukana vahvistamassa ja edistämässä elinvoimaisen alkuperäiskansan, saamen kielten …
Lue lisää →Tämän kuun Kuukauden vieraaksi saimme Aalto Internationalin perustajan ja taiteellisen johtajan Tuomas Merikosken. Muotisuunnittelija perusti oman merkkinsä neljä vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen vuosien ajan isoille muotitaloille, kuten Givenchylle ja Louis Vuittonille. Millaiseksi hänen brändinsä on kehittynyt vuoden 2015 jälkeen? Haastattelussa Tuomas kertoo projekteistaan, yrityksestään sekä kesäsuunnitelmistaan. Tuomas Merikoski on vuonna 2015 perustetun Aalto International …
Lue lisää →Pariisissa asuva suomalainen naistenvaatesuunnittelija Milla Lintilä osallistui huhtikuun lopussa Villa Noailles’ssa järjestettyyn Hyères-festivaaliin, joka keskittyy muotiin, valokuvaukseen ja muotiasusteisiin. Milla voitti 34:ttä kertaa järjestetyssä festivaalissa Galeries Lafayette -palkinnon Metadance-mallistollaan, joka on hänen maisterikokoelmansa Aalto-yliopistolle. Kesäkuun kuukauden vieraamme Millan kanssa keskustelimme muun muassa Hyères-festivaalista, Pariisista ja lähestyvästä kesästä. Viime syksynä Pariisiin takaisin muuttaneen Milla Lintilän kevät …
Lue lisää →Toukokuun vieraana on kuvanveistäjä ja taiteilija Man Yau, jonka töitä on esillä instituutilla vastikään avautuneessa Keep Your Garden Alive -näyttelyssä. Man aloitti opintonsa Aalto-yliopiston keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelmassa. Tähtäimessä ollut muotoilijan ura vaihtui kuitenkin pian kuvataiteisiin, kun materiaalien tutkiminen vei voiton funktionaalisuuden tavoittelusta. Helsingissä asuva ja työskentelevä Man jakoi ajatuksiaan muun muassa residenssityöskentelyn ja materiaalien …
Lue lisää →Harvaan asutussa Suomessa metsää riittää. Asukasta kohden sitä on lähes viisi hehtaaria peittäen yhteensä noin 73 prosenttia koko maan pinta-alasta. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansallismaisema on kuitenkin läpikäymässä suuria rakenteellisia muutoksia: puhutaan maaseudun tyhjenemisestä, jopa hallitsemattomasta kaupungistumisesta. Muutokset heijastavat vahvasti myös ikärakenteiden alueellista hajautumista ja sukupolvien väliin muotoutuvia kuiluja. Mitä metsänomistajuus ja metsä ylipäänsä symboloi nykypäivän ydinkeskustassa …
Lue lisää →