Institut finlandais’n galleriassa on 19.2.2022 asti esillä Carte blanche à Matias Karsikas -näyttely, joka esittelee nuoren muotoilijan Matias Karsikkaan teoksia. Näyttelyn yhteistyökumppani Design Forum Finland valitsi Karsikkaan vuoden nuoreksi muotoilijaksi vuonna 2020.

Saimme tilaisuuden haastatella Karsikasta hänen taiteellisesta työskentelystään, hänen inspiraationlähteistään sekä tarunomaisesta tyylistä, joka leimaa hänen töitään. 

 

Kertoisitko aluksi hieman taustastasi. Miten päädyit työskentelemään keramiikan parissa?

Päätin lähteä opiskelemaan keramiikka- ja lasitaidetta lukion jälkeen. Kävin kuvataidelukion Tampereella, missä valitsin kaikki keramiikkakurssit. Muistan ensikosketukseni keramiikkaan lapsuudestani taidekerhosta. Muistan, että pidin lähes yliluonnollisena sitä kuinka lasite sulaa tekemääni keramiikkahylkeen pintaan uunissa. Sen jälkeen kesäisin kaivoin savea perheemme mökkimaasta. Muotoilin siitä eläimiä ja astioita ja yritin polttaa tuotokset nuotiossa. Siinä kuitenkaan onnistumatta. Päädyin sitten lopulta opiskelemaan keramiikkaa ja sen tekniset ominaisuudet tulivat tutummiksi. Keramiikassa minua on aina kiehtonut sen prosessi ja elementit, jonka kanssa siinä työskennellään. Savi on hyvin maanläheistä ainesta. Tulen ja kuumien lämpötilojen ja lasitteiden avulla sille saa jalostettua hienostuneempia olomuotoja.

Erilaiset muotot ja kirkkaat värit yhdistettyinä veistoksellisiin eläinhahmoihin ja -esineisiin ovat yleensä työsi pääteemoja. Mistä löydät inspiraatiosi?

Kysyn tätä kysymystä usein myös itseltäni. Usein inspiraation ja lähteen omille ideoille oivaltaa vasta myöhemmin kun teokset ovat olleet jo valmiita jonkin aikaa. Prosessissa säilyy jännitys, kun ei ihan itse ole varma motiivistaan. Sama jännitys siirtyy tällöin myös teoksiin. Usein teokset syntyvät obsessiivisesta kiinnostuksesta tiettyihin aiheisiin tai teemoihin. Materiaali itsessään inspiroi minua. Minua kiinnostaa enemminkin kysymys “miten”, ei “mitä”. Teoksen aihe on toissijainen. Se kuinka teos ja tuote on valmistettu ja kuinka materiaali on perusteltu on minulle olennaisempaa. Usein nimeän teokset latteasti ja hyvin kuvaavasti. En yritä löytää niistä ja kiinnittää niihin ylimääräisiä merkityksiä. Värit ovat olennainen osa teoksiani. En halua välttämättä miellyttää värienkäytölläni. Yritän välttää liian turvallisia värikomboja. On kiinnostavampaa haastaa värejä ja toimia välillä mauttomuuden rajoilla.

Raaka-ainevalinnoissasi korostuu etenkin keramiikka, lasi ja puu. Miten päädyt valitsemaan materiaalisi?

Yksittäisen materiaalin sijaan minua kiinnostaa enemmän materiaalikombot. Valitsen materiaaleja ja tuntumia niistä jotka herättävät toisiaan eloon. Kutkuttavat materiaaliyhdistelmät kiinnostavat minua. Luonnon muovaama puu ja suupuhallettu lasi on esimerkiksi itselleni hykerryttävä materiaaliyhdistelmä. Keramiikka ja lasi ovat aina jollain tapaa kiehtoneet minua. Molemmissa on jotain hyvin salaperäistä. Haluan käyttää kaikkia materiaaleja aina siten, että toimin niiden kanssa yhteistyössä. Yritän etsiä niistä niiden parasta ja luontevinta olomuotoa ja hyödyntää sitä. Puussa kauneinta on työstämätön pinta ja se puhuttelee minua. Rakennan puuveistokseni yhdistelemellä työstämättömiä puukappaleita yhteen.

Suunnittelet ja työskentelet myös korujen kanssa, joissa herkät materiaalit yhdistyvät kirkkaisiin väreihin ja rohkeisiin muotoihin. Millainen keramiikka on korumateriaalina?

Keramiikka ei ole materiaalina paras koruihin. Keramiikka on kova materiaali, mutta se on myös herkkä tippuessaan maahan tai kolahtaessaan johonkin. Keramiikasta valmistetut korut olisi hyvä olla mahdollisimman muhkeita ja pulleita muotoja. Näin ollen ne eivät hajoa helposti. Olen toteuttanut koruja keramiikasta myös ilman, että olen noudattanut tätä periaatetta. Toteutin tupsumaisia keramiikkakoruja kandiopintojeni aikana yhteistyössä muodin osaston kanssa. Suunnittelin näyttäviä koruja näytöksiin, mutta ne eivät sovellu jokapäiväisiksi käyttökoruiksi pitkien uhuiden muotojensa vuoksi. Juurikin näistä koruista kehittyi ja jalostui myöhemmin ryijymäiset keramiikka teokseni. Koruja tehdessäni päätin, että kasvatan mittakaavaa ja niistä tulee isompia seinälle tai tasolle sijoitettavia veistoksia.

Sinut valittiin Young Finnish Designer Award -kilpailun voittajaksi vuonna 2020 ja työsi on esillä Pariisin Institut finlandais’sa syksyllä 2021. Miten koet tämän mahdollisuuden ja sen kansainväliset puitteet?

Olin erittäin otettu, yllättynyt ja iloinen tunnustuksesta. Koin, että tunnustus tuli itseni lisäksi myös suomalaiselle taidekeramiikalle ja muotoilulle. Aloittaessani opintojani keramiikka ei ollut kovin seksikäs materiaali ja tärkeimpiä alan koulutusohjelmia on lakkautettu Aalto-yliopistossa. Tunsin ylpeyttä siitä, että voin esimerkilläni kannustaa muita keramiikkaa tekeviä. Koen myös, että se oli jatkumoa siitä, että keramiikka on saanut uudelleen ja ansaitusti paikkansa muotoilun ja taiteen kentällä. Henkilökohtaisesti tunnustus olin hyvin merkittävä. Vaikka se tulikin minulle täysin yllätyksenä, niin koen, että olen tehnyt sen eteen paljon työtä. Olen jollain tapaa opintojen aloittamisen jälkeen kokenut tietynlaista velvollisuutta keramiikkakenttää kohtaan. Haluan osaltani olla ylläpitämässä keramiikkataiteen arvostusta ja olla osa sen jatkumoa. Uskon, että tunnustuksella saan myös paljon näkyvyyttä kansainvälisesti. Aikani on kuitenkin rajallinen ja olen hidas tekijä. Toivon, että saisin jonain päivänä yksityisnäyttelyn Japaniin. Sitä ennen toteutan pari yksityisnäyttelyä Suomessa parin seuraavan vuoden aikana.

Teoksiasi on esillä Institut finlandais’n galleriassa syksyllä 2021. Millaisen kokoelman valmistit tätä näyttelyä varten?

Olen toteuttanut näyttelyyn uusia teoksia ja piensarjatuotteita sekä koruja. Näyttelyä varten osan teoksista olen lainannut yksityiskokoelmista. Tarkotuksenani on ollut tehdä teoksilla läpileikkaus viimeisen kymmenen vuoden aikaisista teoksistani. Toki suurin osa jää näyttelyn ulkopuolelle, mutta valitsemillani uusilla ja vanhoilla teoksilla on näyttelyssä hyvä vuoropuhelu. Aikataulullisesti täysin uuden kokoonpanon valmistaminen näyttelyyn ei olisi onnistunut. Ajattelen, että näyttelyn tulee esitellä työskentelyäni ja metodejani. Kaikki teokset eivät välttämättä ole edes täysin valmiita. Prosessin ja metodien esittäminen on minulle olennaisempaa tässä näyttelyssä, kuin valmiiden teosten myyminen.

Mitä hankkeita olet suunnitellut seuraavaksi?

Työskentelyni on ollut aika hektistä viimeiset vuodet ja olen osallistunut paljon ryhmänäyttelyihin ja toteuttanut erinäisiä hankkeita taidemuseoiden kanssa. Olen aika vakuuttunut siitä, että haluan keskittyä nyt seuraavat vuodet yksityisnäyttelyiden järjestämiseen. Minulla avautuu pieni yksityisnäyttelyä Riihimäen lasimuseossa keväällä 2022, johon alan työstämään uusia teoksia, kun palaan Pariisista. Seuraava yksityisnäyttelyni on Karin Widnäsin KWUM keramiikka museoissa Fiskarssissa kesän 2023. Haluan työstää teoksia huolella ilma kiirettä. Liian tiukka aikataulu näkyy teoksissa ja se ei palvele ketään. 

 

Carte blanche à Matias Karsikas -näyttely on nähtävillä IF Galeriessa 19.2.2022 asti.