Uusi Pariisi (le Nouveau Paris) est une série écrite par la journaliste finlandaise Pihla Hintikka. Une fois par mois, nous y découvrons en finnois, les phénomènes et les lieux qui font le Paris d’aujourd’hui. Aujourd’hui : le Japon, la Finlande et les meilleures adresses japonaises à Paris.

Uusi Pariisi on Suomen Ranskan instituutin ilmiöjuttusarja. Pihla Hintikka kirjoittaa 3. osassa japanilaisten, ranskalaisten ja suomalaisten suhteesta.

Jonkinlaista sielujen sympatiaa

Japanilaiset rakastavat Pariisia niin paljon, että sairastuvat kulttuurishokkiin. Suomalaisten kanssa heillä taas on hiljaista yhteisymmärrystä, joka näkyy minimalistisessa muotokielessä ja siinä, mitä perjantai-iltana tapahtuu.

Japanilaiset rakastavat Robert Doisneau’n valokuvien romanttista, luksusmerkkimainoksista tuttua Pariisia. Kun he tulevat kaupunkiin, mielissä vilisee idealisoituja kuvia pittoreskeista mukulakivikujista, mahtavista monumenteista ja sensuelleista ranskattarista.

Totuus on toisenlainen. Kun kohtelias japanilainen saa tiuskivaa elekielistä palvelua boulangeriesta, astuu kadulla koirankakkaan tai huomaa, ettei jokaisen pariisittaren käsivarsilla heilukaan kallis merkkilaukku, hän joutuu myöntämään: Pariisi on ihan tavallinen suurkaupunki siinä missä muutkin.

Joillekin se on liikaa. Noin parikymmentä japanilaista vuosittain sairastuu matkansa aikana niin kutsuttuun Pariisin syndroomaan eli vakavaan kulttuurishokkiin. He ovat ahdistuneita, harhaisia ja kokevat joutuneensa ennakkoluulojen ja vihamielisyyden uhreiksi. Päätä särkee, pyörryttää, sydän lyö tiheään ja hikoiluttaa. Jotkut ovat joutuneet sairaalahoitoon. Asia on sen verran vakava, että Japanin suurlähetystö on perustanut vuorokauden ympäri toimivan puhelinpalvelun Pariisin syndroomaa varten. Osa sairastuneista on pitänyt palauttaa seuraavalla koneella takaisin Japaniin.

”Japanilaiset rakastavat fantasioiden Pariisia, joten tyly kohtelu järkyttää”, sanoo japanilaisranskalainen äänitaiteilija Samon Takahashi.

”Ranskalaiset taas ovat kasvaneet mangojen parissa. Molempia yhdistää esteettinen haltioituminen.”

Takahashin ääniteos on esillä instituutin gallerian Respiration-näyttelyssä, joka tutkii yhteyksiä japanilaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä. Kun japanilaiset säikähtävät likaista, dramaattista ja töykeää Pariisia, suomalaisten kanssa heillä tuntuu synkkaavan maantieteellisestä ja kielellisestä välimatkasta huolimatta. Ainakin jonkinlaisia risteymäkohtia voidaan löytää.

”Sekin on Suomelle ja Japanille yhteistä, että molemmissa asuu vähemmistöön kuuluvaa alkuperäiskansaa, joka on häviämässä. Ääniteoksessani ei ole yhtään suomen- tai japaninkieltä vaan saamelaisten ja ainujen ääniä.”

Takahashi työskentelee pääosin Pariisissa mutta myös Japanissa ja Suomessa. Hänen usein yhteiskuntaa kritisoivia teoksiaan on voinut kuulla esimerkiksi Palais de Tokyossa, Centre Pompidoussa ja Kiasmassa. Hän on asunut Suomessa ja tehnyt yhteistyöprojekteja kotimaisten taiteilijoiden kuten Minna Långströmin ja Tellervo Kalleisen kanssa.

Helsingissä vietetystä taiteilijaresidenssiajasta hän muistaa parhaiten päivän ja yön sekä elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen, joka laski hänelle hanasta olutta Moskva-baarissaan.

”Valon määrä vaikuttaa suomalaisiin vahvasti. He masentuvat pimeästä ja heräävät keväällä eloon. Itsemurhia tehdään paljon kuten Japanissa mutta eri syistä.”

Takahashin mukaan japanilainen patriarkaalinen yhteiskunta nojaa menestyksen, kastien ja hierarkioiden periaatteisiin. Japaninkielessä naisia ja miehiä puhutellaan eri tavalla, eikä siellä tullut feminististä vallankumousta 1970-luvulla niin kuin Ranskassa. Yksinäinen nainen tai yksinhuoltaja oli pitkään tabu, kunnes kulutuskulttuuri räjähti käsiin.

”Nyt nuorten japanilaisnaisten sukupolvi on miehiä vahvempi. He eivät osaa keskustella turhautuneiden japanilaismiesten kanssa ja lähtevät usein länsimaihin. Mutta japanilaisen yhteiskunnan roolit ovat niin syvällä, että moni sujahtaa tuttuun kaavaan kodinhoitajanaisesta länsimaassakin”, Takahashi kertoo.

Japanilaiset ovat pitkään etsineet auraansa Pariisista, jossa moni kuuluisa japanilainen luova tekijä, kuten muotisuunnittelija Yohji Yamamoto, on luonut uransa.

”Vielä 1980-luvulla Japanin viranomaiset näkivät nykytaiteilijat ja luovat tekijät yhteiskunnan loisina, marginaalissa. Yohjin piti tulla Pariisiin ollakseen olemassa ja menestyäkseen. 1990-luvulla alettiin ymmärtää nykytaiteen ja -kulttuurin taloudellinen potentiaali. Perustettiin elokuva- ja taidekouluja. Japani onnistui tekemään taiteesta rahaa ja viemään sen ulkomaille”, Takahashi sanoo.

Instituutin uusi näyttely etsii japanilaisen ja suomalaisen kulttuurin yhteyksiä erityisesti saunan ja kuumien onsen-lähteiden kautta. Mukana on Helsingissä asuvan japanilaistaitelijan Shoji Katon kuratoimana Chikado Haradan, Alma Heikkilän ja Kristina Janni Stålin töitä.

”Sauna on suomalaisille yhteisöllisyyden muoto. Sama toistuu tavallaan myös Japanin kuumissa lähteissä, joihin mennään yhdessä ja joissa unohdetaan kankean yhteiskunnan säännöt”, Takahashi sanoo.

”Mutta se mikä suomalaisia ja japanilaisia varmasti yhdistää on jonkinlainen minimalistinen estetiikka ja juominen. Molemmat kansat juovat alkoholia paljon ja suuria määriä kerralla ikään kuin katkaistakseen sääntöjen luoman kontrollin. Japanilaiset menevät työviikon jälkeen karaokeen ja juovat itsensä pihalle. Suomessa näin, kun tyttöystävät tulivat perjantai-iltana hakemaan juopuneet miehensä baarista kotiin. Ranskassa alkoholismi on toisenlaista, jatkuvaa lipittämistä.”

Suomen ja Japanin esteettinen yhteys näkyy esimerkiksi design-merkkien yhteistyökuvioina. Comme des Garçons ja Artek tekivät vuonna 2009 yhteisen parfyymin, Iittala ja Issey Miyake taas lanseerasivat yhteisen kodinsisustusmalliston helmikuussa. Miyaken tiedetään ihailevan Vuokko Nurmesniemeä ja kuvasipa suomalainen Osma Harvilahti Tokiossa Miyaken kevään ja kesän miestenmalliston kampanjankin. Molemmat kulttuurit ammentavat myös luonnosta.

”Japanissa on paljon suomenkielisiä merkkejä. On Minä Perhonen, Moi moi moi, Kippis, Pieni Saari ja Kirsikka ainakin”, sanoo Katja Hagelstam. Hän kuratoi instituutin galleria-putiikin Inspiration-näyttelyn sisällön ja pyörittää Helsingissä Lokal-konseptikauppaa.

Kulttuurien yhteinen estetiikka näkyy Hagelstamin mukaan käsitöissä, perinteissä ja keramiikassa. Esimerkiksi ovaalinmuotoinen vakka muistuttaa mittasuhteiltaan japanilaista lounaslaatikkoa, bento boxia. Vakkaakin on käytetty ruoan säilytykseen.

”Kun japanilaiset tulevat Suomeen, he menevät antiikkimessuille ostamaan vanhaa Arabiaa, jota myyvät sitten kotimaassaan”, Hagelstam toteaa.

Helsingissä asuvan eteläafrikkalaisen graafisen suunnittelijan Piëtke Visserin mielestä yhteistä on yksinkertaisuus. Japanilainen ja suomalainen estetiikka on suoraviivaista, kun taas ranskalainen on rönsyilevän romanttista. Mentaliteetitkin muistuttavat toisiaan.

”Suomalaiset ja japanilaiset eivät pidä menestyksestään meteliä, vaan heihin liittyy samankaltainen ujous, autenttisuus, aitous ja tarpeettoman imartelun poissaolo”, Visser sanoo.

Tällaisia käsitteitä ei useinkaan liitetä Ranskaan. Ehkä juuri siksi ranskalaiset ihailevat Japania. Ranska on Japanin jälkeen maailman toiseksi suurin manga-sarjakuvien markkinamaa. Pariisissa vuosittain heinäkuussa järjestettävä Japan Expo on maailman suurin japanilaisen populaarikulttuurin tapahtuma Japanin ulkopuolella, ja viime vuonna siellä kävi lähes 250 000 vierasta. Ranskalaiset siis rakastavat Japania, mutta miten on Suomen laita?

Viime vuonna tunnettu pariisilainen pr-toimisto PR Consulting edusti sekä Marimekon että suomalaisen Aalto International -muotimerkin Pariisin muotiviikon näytöksiä, joista jälkimmäinen pidettiin Instituutissa. Nyt toimisto edustaa myös suomalaista kenkäsuunnittelijaa Achilles Ion Gabrielia.

”Olin pitkään töissä Yohji Yamamotolla ja minusta suomalaisessa muotokielessä on selkeästi jotakin japanilaista. Ei siis taida olla kovin yllättävää, että listoillani on useampi suomalainen suunnittelija, joita yhdistää yksinkertainen ja hiottu tyyli”, toimiston johtaja Nathalie Ours sanoo.

Parhaat japanilaiset osoitteet Pariisissa

Icho
Japanissa asunut Aroun on työskennellyt useissa kuuluisissa japanilaisravintoloissa. Hänen omassa ravintolassaan on vähän tilaa mutta Samon Takahashin mukaan kaupungin parhaat makit, sushit ja sashimit.
3 Rue des Tournelles, 75004 Paris. www.icho.fr

Kunitoraya
Pikkubistrosta saa Pariisin ja ehkä Euroopan parhaat udon-nuudelit, joita syödään pitkän pöydän ääressä keittoliemestä hörppien tai kastikkeeseen kastaen.
1 rue Villedo, 75001 Paris. www.kunitoraya.com

Sapporo
Rue Sainte-Anne ja sen poikkikadut ovat täynnä japanilaisia ravintoloita. Yksi kotoisimmista on Sapporo, josta saa hyviä ramen-keittoja. Niitä varten kannattaa jonottaa.
37 rue Sainte-Anne. sapporo.fr

Nanashi
Nanashi tarjoaa japanilaisia bento box -lounaspaketteja myös illalliseksi. Yksi ravintola Marais’ssa, toinen rue de Paradis’lla. Jälkiruoaksi matcha-juustokakkua tai mustaseesamipannacottaa.
57 rue Charlot, 75003 Paris. 31 rue de Paradis, 75010 Paris. www.nanashi.fr

Guilo Guilo
Piilossa Montmartren syövereissä syödään japanilaista gourmet-ruokaa rennosti neliönmalliselta baaritiskiltä. Sen keskellä kokki loihtii maistelumenyyn pikkuannoksia, joiden valmistumista voi seurata kuin spektaakkelia.
8 Rue Garreau, 75018 Paris. www.guiloguilo.com

Manga Café
Ensimmäisessä kerroksessa voi ostaa manga-sarjakuvia ja muita japanilaiseen populaarikulttuuriin liittyviä tuotteita. Yläkerrassa on yli 12 000 teoksen mangakirjasto, jonne voi mennä lukemaan, juomaan japanilaisia virvokkeita, pelaamaan arcade-peliautomaatteja tai ottamaan kuvia purikura-automaatissa.
9 rue Primo Levi, 75013 Paris. www.mangacafe.fr

Princess Crêpe
Anime-henkiset japanilaisnuoret tekevät täytettyjä crêpe-lättyjä vaaleanpunaisen baaritiskin takana kuin Harajukussa.
3 Rue des Ecouffes, 75004 Paris.

Toraya
Japanilaisen teesalongin Pariisin-konttorissa nautitaan kauniita kakkuja, wagashi-perinneleivoksia ja japanilaista vihreää teetä.
10, rue Saint-Florentin 75001 Paris. www.toraya-group.co.jp/toraya-paris/

Café Kitsuné
Gildas Loaëcin ja Masaya Kurokin japanilaisranskalainen vaatemerkki-musiikkilabel laajensi pari vuotta sitten kahvilatoimintaan. Nyt merkin Palais Royalin puistokahvilasta saa hyvää kahvia mukaan ja rue Amelot’n kulmakahvila-vaateputiikissa voi hengailla pidempäänkin.
51 Galerie de Montpensier, 75001 Paris. 109 rue Amelot, 75011 Paris. shop.kitsune.fr

Aki Boulanger
Japanilaisranskalainen leipomo, jossa voi maistaa matcha-éclair-leivoksia ja vihreällä teellä ja punaisilla pavuilla maustettua leipää.
16 rue Sainte-Anne, 75001 Paris. akiboulanger.com

Albert Kahnin museo ja puutarhat
Boulogne-Billancourtissa vähän Pariisin kaupunginrajojen ulkopuolella voi nauttia eri maiden tyyppipuutarhoista. Japanilaisessa puutarhassa kukkii keväällä kirsikkapuut ja ne kannattaa nähdä, vaikka japanilainen kylä pagodeineen onkin remontissa.
10-14 rue du Port, 92100 Boulogne-Billancourt. albert-kahn.hauts-de-seine.fr

Musée Guimet
Aasialaisen taiteen museossa ihastellaan myös pariasataa japanilaista taideteosta. Museon kaunis puutarha aukeaa uudelleen keväällä. Ajoittain järjestetään myös teeseremonioita, joihin voi ilmoittautua netissä.
6 place d’Iéna, 75016 Paris. guimet.fr

Maison de la Culture du Japon
Japanilaisessa kulttuurikeskuksessa Eiffel-tornin kupeessa pääsee katsomaan japanilaisia elokuvia, näkemään japanilaista nykytaidetta tai vaikka kuuntelemaan japanilaista jazzia.
101 bis Quai Branly, 75015 Paris. www.mcjp.fr

Adeline Klam
Pienessä paperi- ja sisustusaarreaitassa saa hipelöidä kymmeniä erilaisia japanilaisia kankaita ja origamipapereita.
54 Boulevard Richard Lenoir 75011 Paris. www.adelineklam.com

Joitakin japanilaisia vaatemerkkejä Pariisissa:

Comme des Garçons. 54 Rue du Faubourg Saint-Honoré, 75008 Paris. www.comme-des-garcons.com

Yohji Yamamoto. 4 Rue Cambon, 75001 Paris. www.yohjiyamamoto.co.jp

Kenzo. 3 place des Victoires, 75001 Paris. www.kenzo.com

Issey Miyake. 11 Rue Royale, 75008 Paris. isseymiyakeparis.com

Sacai ja Tsumori Chisato löytyvät Le Bon Marchésta. www.lebonmarche.com

Undercover by Jun Takahashi löytyy L’Eclaireur-putiikista. www.leclaireur.com

Uniqlo. 17 rue Scribe, 75009 Paris. www.uniqlo.com/fr/fr/home

Muji. Forum Les Halles, 75001 Paris. www.muji.eu

Partager

Pas de commentaires

Soyez le premier à nous laisser un commentaire

Répondre