Uusi Pariisi on Suomen Ranskan Instituutin ilmiöjuttusarja. Pihla Hintikka kirjoittaa 4. osassa Budget Participatif -projektista, jossa pariisilaiset ehdottavat ja äänestävät paremman Pariisin puolesta.

Pariisilaiset päättävät miten Pariisia parannetaan

Kaupunki on älykäs, kun se käyttää teknologiaa. Mutta älykäs kaupunki on myös sellainen, joka pyytää asukkailtaan neuvoa. Pariisissa tehtiin niin ja nyt se toteuttaa pariisilaisten parhaat ideat 100 miljoonan euron vuosibudjetilla.

Onpas värikäs sokkelo.

Kirkkaanvihreiden kaappiseinien väleissä on pitkiä valkoisia pöytiä, ja joka puolelle on liimattu neonvärisiä muistilappuja. Työpisteiden ääressä nuoret miehet ja naiset naputtavat tietokoneitaan. Muuta ääntä ei sitten kuulukaan. 

”Täällä on hiljaista, mutta aivoissa kuhisee sitäkin enemmän”, sanoo Kevin Attal ja nauraa. Mutta se ei ole ihan vitsi. Täällä PSL Lab -työhuoneella pariisilaiset vastavalmistuneet nuoret kehittävät kekseliäitä start up -yrityksiään.

”Tulin tänne marraskuussa, kun paikka aukesi. Kehitän kolmen yhtiökumppanini kanssa Venga-kännykkäsovellusta, jonka tavoite on helpottaa opiskelijaelämää Pariisissa esimerkiksi digitalisoimalla viestintää ja osa opiskelijoiden tarvitsemista korteista”, 24-vuotias yrittäjä Attal kertoo. ”Vuokra on noin 200-400 euroa. Se on Pariisissa vähän. Olen ollut todella tyytyväinen työhuoneeseen.”

Kiitos 260 neliömetrin työhuoneen olemassaolosta kuuluu Pariisin kaupungin uudelle Budget Participatif eli joukkoistava budjetti -projektille. Se alkoi pari vuotta sitten, kun Pariisin kaupunginjohtaja Anne Hidalgo sai idean. Hän päätti kysyä mielipidettä Pariisin parantamiseksi niiltä, jotka sen parhaiten tuntevat: pariisilaisilta itseltään.

Vuonna 2014 pariisilaiset saivat ensimmäistä kertaa äänestää kaupungin ehdottamista projekteista parhaat. 41 000 pariisilaista äänesti ja viidestätoista ehdotetusta projektista yhdeksän toteutettiin. 20 miljoonalla eurolla kaupunki hoiti PSL Labin lisäksi muun muassa vehreitä seiniä, sivistystä kouluihin, helpompaa jätteidenlajittelua ja graffititaidetta korttelien seinille.

Vuoden 2015 versio toi projektin lähemmäs kaupunkilaisia. Silloin pariisilaiset saivat ensimmäistä kertaa itse ehdottaa omia projektejaan. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 5115, joista kaupunki valitsi reilut kuusisataa toteuttamiskelpoisinta minkä lähes 67 000 pariisilaista äänesti syyskuussa niistä parhaat. Voittajien joukossa on sekä koko Pariisia koskevia parannuksia, kuten lisää pyöräväyliä, kävelykatuja ja viheriöitä että paikallisia kehitysideoita, joita olivat esimerkiksi kotikorttelin risteyksen turvallisuuden vahvistaminen, lähipuiston siistiminen tai penkin lisääminen tietylle kadunpätkälle. Projektit on tarkoitus toteuttaa kuluvan vuoden aikana.

”Haluan mennä eteenpäin pariisilaisten rinnalla mobilisoimalla heidän energiansa, luovuutensa, tietonsa ja innovaatiovaistonsa. Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että kaupunkimme tulevaisuus nojaa kykyymme rakentaa ja hoitaa yhdessä dynaamista kollektiivista älykkyyttä”, kaupunginjohtaja Hidalgo sanoi tammikuussa.

Sitoutuminen yhteistyöhön näkyy taloudellisessa panostuksessa. Vuonna 2015 Budget Participatifin budjetti nousi 75 miljoonaan euroon, ja tänä vuonna se on jo 100 miljoonaa euroa. Siitä 10 miljoonaa kaupunki varaa erityisesti kouluille. Kaiken kaikkiaan Pariisi aikoo investoida projektiin noin 500 miljoonaa euroa.

Myös pariisilaiset uskovat projektiin.

Stylisti Marion Malabre istuu kotikorttelinsa Canal Saint Martinin varrella ja hörppää chai-latteaan pahvimukista. Tänä vuonna hän osallistui ensimmäistä kertaa projektiin.

”Budget Participatif tarjoaa todellista kaupunkidemokratiaa”, Malabre sanoo. ”Se on avoin portti pariisilaisille, jotka haluavat vaikuttaa asioihin.”

Ja Malabre ainakin haluaa. Jo parin vuoden ajan hän on taistellut siistimmän kanavanvarren puolesta. Hän on ehtinyt käydä 10. kaupunginosan johtajan puheilla jo neljä kertaa, perustaa Collectif de Canal Saint Martin -järjestön ja hoitaa sen sosiaalista mediaa. Vuoden alussa hän jätti Budget Participatif -nettisivuilla ehdotuksensa rauhallisemmasta Canal Saint Martinista. Projekti kulkee nimellä Printemps du Canal, kanavan kevät.

”Asun kanavan varrella, joka on keväisin ja kesäisin täynnä humalaisia, melua, oksennusta, pissaa ja lasinsiruja. Korttelissa asuu lapsiperheitä ja ihmisiä, jotka haluavat nukkua öisin”, Malabre sanoo. ”Ehdotan, että aluelle rakennettaisiin joka kevät ekologisia pikniklavoja, joihin kanavanvarren kuppilat tarjoilisivat juotavaa ja syötävää. Näin voitaisiin kontrolloida kanavanvarren ihmismäärää ja ravintolat hallinnoisivat jätehuoltoa. Joka vuosi kaupunki voisi kilpailuttaa arkkitehtitoimistoja uudenlaisen ympäristöystävällisen rakennelman suunnittelussa.”

Projektin nettisivuille on tänä vuonna tullut 3158 ehdotusta. Yksi kaipaa yleisiä kiipeilyseiniä, toinen liikenteen hidastamista sairaaloiden edessä, kolmas komposteja puistoihin. Toivelistalla on myös yleisiä pyörävarastoja, ulkoilmatanssipaikkoja, katutaideprojekteja, päiväkotiremontteja ja kännykänlatauspisteitä.

Toukokuun loppuun mennessä pariisilaiset voivat osallistua tilaisuuksiin, joissa keskustellaan ehdotuksista. Kesäkuussa kaupunki julkaisee parhaat, joista pariisilaiset äänestävät taas syyskuussa. Voittajaprojektit julkistetaan joulukuussa, minkä jälkeen ne pannaan täytäntöön vuonna 2017.

Pariisi ei ole ainoa kaupunki, jossa on ryhdytty parantamaan kaupungin toimintoja, turvallisuutta, energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä kysymällä mielipidettä suoraan asukkailta asiantuntijoiden sijaan. Esimerkiksi islantilaiset saavat ehdottaa parannuksia Better Reykjavik -nettisivun kautta, ja Indonesian Jakartassa on kehitetty älykaupunkialusta, johon sisältyy ajantasainen, asukkaiden vahvistamiin Twitter-viesteihin perustuva tulvakartta PetaJakarta.org.

Suomessa Tekes toteuttaa vuosina 2013-2017 Fiksu kaupunki -ohjelman, joka hakee kansainvälisen markkinapotentiaalin ratkaisuja älykkäämpään liikkumiseen, rakentamiseen, energiaan ja palveluihin. Toivottavasti projektissa muistetaan kysyä, mitä asukkaat itse haluaisivat parantaa kotikaupungissaan. Sillä kaupungin älykkyys voi olla teknologista tai ihmislähtöistä, mutta parhaimmillaan se on niitä molempia.  

https://budgetparticipatif.paris.fr

Kuvat
– Emploi Innovation 2015/11/26 Inauguration du PSL-Lab espace de Coworking au 33 rue Censier fruit du vote des parisiens lors du budget participatif 2014 PSL-Lab (lieu) 05 Anne Hidalgo (Maire) Marie-Christine Lemardeley Etudiants Coworking Budget participatif 2014 Projet réalisé Sophie Robichon intérieure jour horizontale
– Pihla Hintikka

Share

No comments

You can be the first one to leave a comment.

Leave a Reply

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>