Institut finlandais’n uudet nettisivut ja visuaalinen identiteetti on julkaistu! Uusi logomme, kustomoitu fontti ja uusi, raikas väripaletti ovat kaikki Piëtke Visserin käsialaa ja ne ovat saaneet inspiraatiota Institut finlandais’n arkkitehtuurista, väreistä ja rakenteista. Tilaustyönä luotu fonttion Piëtke Visserin ja Helsinki Type Studion Juho Hiilivirran ja Niklas Ekholmin yhdessä suunnittelema. Fontin konsepti syntyi instituutin yhdistävästä roolista, ja sen juuret ovat vahvasti kulttuurisessa vaihdossa: kirjaimet kurkottavat kohti toisiaan.

Millainen taustasi on? Miten päädyit graafisen suunnittelun ja AD:n pariin?

Olen kotoisin Empangenista, joka on erittäin pieni kaupunki Etelä-Afrikassa. Se oli mielenkiintoinen yhteisö kasvaa ja elää: ilmasto on subtrooppisen kuuma ja kaupungissa sekoittuvat sokeritehdastyöntekijät, yliopistonopettajat, urheiluharrastajat ja uskonnolliset fanaatikot. Teini-ikäisenä vietin paljon aikaa kavereiden kanssa, ja tämän lisäksi koulun jälkeinen taidekerho oli minulle yksi tärkeimmistä ja innostavimmista asioista. Taidekerho oli mystinen ja yllättävä, paikka missä kaikki säännöt katosivat. Se imaisi minut mukaansa todella nopeasti. Siihen aikaan en pystynyt kuvittelemaan mitään parempaa kuin kuvataiteiden opiskelun. Halusin nähdä maailmaa, löytää mielenkiintoisia asioita kaukaisista paikoista ja ajattelin, että taide auttaisi minua saavuttamaan tämän tavoitteen.

Yksi osa Pretorian yliopiston taideopintoja oli johdatus visuaaliseen viestintään. Ihmisten ja organisaatioiden ymmärtäminen, ja mahdollisuus tulkita ja kääntää heidän viestinsä ja tavoitteensa konsepteiksi ja visuaalisiksi narratiiveiksi vetosi minuun välittömästi. Päätin sen jälkeen hieman muuttaa opintojeni suuntaa.

Mitä pitäisit suunnittelullesi kaikkein tyypillisimpänä piirteenä?

Leikkisyyttä. Pidän siitä, että saan ihmiset hymyilemään. Ehkä kaikkein parasta on suunnitella jotain, mikä saa ihmiset tuntemaan, että heitä on ymmärretty siinä mitä he haluavat, vaikkei heillä ollutkaan visuaalisia keinoja sen ilmaisuun. Mutta kun tuote on valmis, he ovat onnistuneet siinä. Se on erinomaista.

Mielestäni on hyvä, että olen tietyllä tavalla ulkopuolinen, sillä käsittelen asiat niiden nimellisarvolla, erillään henkilökohtaisesta historiasta. Kulttuurilliset ja visuaaliset referenssit eroavat paljon siitä, mihin olen tottunut. Suomalaiseen taiteeseen ja muotoiluun tutustuminen on ollut erittäin palkitsevaa.

Voisitko kertoa hieman työstä, jonka teit Institut finlandais’lle? Millainen lähestymistapasi oli alussa ja miten prosessi eteni?

Olen työskennellyt instituutille ajoittain vuodesta 2014 lähtien, ja osallistunut useiden eri näyttelyiden identiteetin ja viestintämateriaalien luomiseen. Lisäksi olen työskennellyt osana galleria Lokalin tiimiä kuratoiden kokoelmia.

Olen ollut etuoikeutetussa asemassa, sillä olen saanut suunnitella materiaaleja, jotka kuvaavat suomalaista kulttuuria jollain tavalla. Mielestäni on hyvä, että olen tietyllä tavalla ulkopuolinen, sillä käsittelen asiat niiden nimellisarvolla, erillään henkilökohtaisesta historiasta. Kulttuurilliset ja visuaaliset referenssit eroavat paljon siitä, mihin olen tottunut. Suomalaiseen taiteeseen ja muotoiluun tutustuminen on ollut erittäin palkitsevaa.

Institut finlandais’n visuaalisen ilmeen uudelleensuunnittelu sai osittain inspiraatiota arkkitehtuurin rakenteista ja väreistä eli instituutista itsestään. Uusi identiteetti tähtää suomalaisuuden kuvaamiseen, joka on samaan aikaan maanläheistä ja luonnollista sekä hienostunutta ja ajatonta. Yhdessä Helsinki Type Studion Juho Hiilivirran ja Niklas Ekholmin kanssa loimme tilaustyönä tehdyn kirjasintyypin, joka pohjaa ajatuksellisesti kulttuurilliseen vaihtoon. Otimme instituutin kulttuureja yhdistävän roolin melko kirjaimellisesti ja teimme kirjaimista sellaiset, että ne tuntuvat kurkottavan toisiaan kohti niin kuin kaunokirjoituksessa. Lopputulos on identiteetti, joka yllättää kontrasteillaan etenkin koskettaessaaan erilaisia materiaaleja, kuten luonnollista kierrätettyä paperia tai kiiltäväpintaista kalvopaperia yhdistettynä fonttiin, joka itsessään on herkkä, mutta samalla itsevarma.

Mikä inspiroi sinua?

Haaveilu ja ihmisten kanssa jutteleminen. Erityisesti sellaisten ihmisten kanssa, joilla on uusia suunnitelmia, ideoita tai päämääriä. Ideat lopulta kuvastavat ja kyseenalaistavat tapaamme tehdä asioita, olivatpa ne sitten merkittäviä tai hassuja ideoita.

Olet asunut ja työskennellyt Helsingissä nyt 14 vuoden ajan. Miten kuvailisit paikallisessa ympäristössä vallitsevia nykyisiä luovia trendejä ja estetiikkaa? Onko mielestäsi havaittavissa joitain sellaisia piirteitä, jotka erottavat sen muista paikoista?

Olen nähnyt Helsingin graafisen suunnittelun piirien kasvavan asteittain mielenkiintoisemmaksi viime vuosien aikana. Ylipäätään mielestäni graafinen suunnittelu on tullut leikkisämmäksi ja helpommin lähestyttäväksi. Se on myös hitaasti saavuttamassa täyden potentiaalinsa, eli ihmisten jokapäiväisen elämän rikastuttamisen ja tukemisen.

Voisitko mainita henkilöitä tai toimistoja, jotka ovat mielestäsi erittäin mielenkiintoisia tällä hetkellä?

En saa tarpeekseni BoschBotin (@boschbot) Twitter-feedistä. He postaavat muutaman tunnin välein yksityiskohtaisia kuvia Hieronymus Boschin Maallisten ilojen puutarha -maalauksesta, ja se on uskomatonta. On hätkähdyttävää ja kiehtovaa huomata miten ajaton se on. Tämänhetkinen innostukseni sisältää myös Experimental Jetset -graafikkotoimiston, Astrid Stavron, Allan Fletcherin ja Studio Frankilin Tillin.

Kuva: Sofia Okkonen

Freelance-projektiesi lisäksi työskentelet myös Creative Directorina Kuudes-suunnittelutoimistolla. Voisitko kertoa mitä rooliisi kuuluu, ja millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työskentely Kuudennen tiimissä on erittäin palkitsevaa. Saan työskennellä päivittäin fiksujen ja erittäin lahjakkaiden ihmisten kanssa. Olen visuaalisen suunnittelun luova johtaja. Työskentelemme tiimin kanssa erittäin laajan asiakaskunnan kanssa, asiakkainamme on niin isoja brändejä nopea-alaiselta kulutushyödykealalta kuin pieniä start-up putiikkeja. Lisäksi näiden väliin mahtuu myös paljon merkityksellisiä julkisen sektorin projekteja. Kaikkein tärkein syy asiakaskunnan ja projektien vaihtelulle on Kuudennen laaja ja monipuolinen työntekijäkunta.

Hyvä esimerkki projekteistamme on voittoa tuottamattoman koodauskoulun Hive Helsingin tapaus. Hive on Supercellin aloittama projekti, joka on ottanut mallia Ranskan École 42:sta. Kuudes on ollut mukana alusta saakka ja osallistunut alkuperäiseen kartoitukseen, koulun aseman määrittämiseen, selventänyt oppilaiden ja sidosryhmien näkemyksiä, ollut mukana rakentamassa brändin strategiaa sekä luomassa brändin identiteettiä, lisäksi myös edelleen käynnissä olevaan koulun sisustus- ja tilasuunnittelussa.

Työskennellessäni Kuudennelle on tyypillistä, että mikään päivä ei ole samanlainen.