Suomen Ranskan instituutti nostaa kuukausittain esiin luovan alan tekijöitä, joiden työ koskettaa nykypäivän Ranskaa ja Suomea.

Lokal on Katja Hagelstamin perustama, suomalaista taidetta ja muotoilua Helsingin sydämessä esittelevä galleria ja konseptiliike. Vuonna 2012 avattu galleriatila esittelee paikallista osaamista ja uusia tekijöitä kodinomaisessa ympäristössä, jossa taiteesta tulee vuorovaikutteista ja helposti lähestyttävää. Katja Hagelstam on kuratoinut myös Suomen Ranskan instituutin avajaisnäyttelykokoelman “Juhlat”, joka esittelee teeman mukaista esineistöä – kevyttä, käsintehtyä ja juhlallista. Vuoden 2017 Muotoilun valtionpalkinnon työstään Lokalin parissa saanut Katja kertoi meille ajatuksiaan Helsingistä, uteliaisuudesta ja materiaalin tunnusta.

Perustit Lokalin vuonna 2012. Voisitko avata hieman sen takaa löytyvää tarinaa: mikä inspiroi sinua avaamaan tilan, ja miten se on kehittynyt vuosien varrella?

Oman tilan avaaminen ei ollut kuulunut suunnitelmiini. Vuonna 2011, juuri ennen Lokalin perustamista, olin saanut valmiiksi 20+12-nimisen kirjaprojektin yhdessä Piëtke Visserin kanssa. Helsinki oli valittu vuoden 2012 muotoilun pääkaupungiksi: halusimme tehdä kirjan, joka keskittyisi Helsinkiin ja esittelisi näkymiä kaupungista. Kirjaa varten olin kuvannut paljon muotoilijoita, heidän asuntojaan ja työhuoneitaan, palasia Helsingistä ja kaupungin visuaalista ilmettä. Halusin tehdä näyttelyn näistä kuvista ja aarteista, joihin olin törmännyt tämän prosessin aikana. Satuin näkemään tyhjän liiketilan Helsingin keskustassa, ja nopeiden päätösten kautta päätin avata oman tilan.

Kolmivuotinen vuokrasopimus velvoitti minut tekemään tiettyjä valintoja, ja pop-upin perustamisen sijaan päädyin satsaamaan johonkin pysyvämpään. Olin työskennellyt siihen asti lähinnä freelance-valokuvaajana, enkä ollut koskaan aiemmin pyörittänyt omaa tilaa. Toki olin kuvannut paljon muotoilua, taidetta, sisustusta ja ruokaa, ja minulle oli kehittynyt oma vahva maku.

Varsinkin alussa näyttelyt olivat kodinomaisia, mikä tuli vahvasti esiin esimerkiksi huonekalujen esittelemisen kautta. Valokuvaamisen kautta olin rakentanut maailmoja, ja näyttelyitä rakentaessani ajatuksenani oli, että rakentaisin tilaan kuvia kolmiulotteiseen muotoon. Lokalin periaate on, että vierailija voi kokea taiteen kodinomaisessa ympäristössä, jättäen kuitenkin tilaa mielikuvitukselle. Ihmisillä saattaa usein olla korkea kynnys mennä gallerioihin, joten halusin luoda lämpimämmän ja vastaanottavaisemman ympäristön. Nyt, kuusi vuotta ja yli 50 järjestettyä näyttelyä myöhemmin, Lokal jatkaa toimintaansa edelleen samalla periaatteella.

Mikä ajatus Lokalin nimivalinnan takaa löytyy?

Nimivalinta oli hauska prosessi. Lokal tarkoittaa paikallista ruotsiksi ja englanniksi (tosin väärin kirjoitettuna), mutta myös tilaa ja asuntoa. Paikallista tilaa. Halusin näyttää paikallisten tekijöiden taidetta ja muotoilua, ja tästä aspektista on tullut minulle entistä tärkeämpi vuosien varrella. Lokal elää ja muuttuu jokaisen näyttelyn myötä, ja suunta on kirkastunut vuosien varrella. Alussa halusin, että kaikki mahdollinen näyttelyssä olisi myynnissä kahvikupeista tiskirätteihin. Olin kaavaillut myös kahville isompaa roolia, kuin mikä sillä on nykyään.

Lokal tunnetaan erityisesti nuorten suunnittelijoiden ja taiteilijoiden ponnahduslautana. Mikä on salaisuutesi lahjakkuuksien löytämiseen?

Prosessi on melko epäsystemaattinen, harvoin lähden itse ulos etsimään varta vasten. Yleensä joku suosittelee, kuuntelen ja katselen, tai joku saattaa tulla esittelemään itse töitään.

Järjestämme noin kahdeksan näyttelyä vuodessa, joten rytmi on aika tiivis. Aikaisemmin suurin osa näyttelyistä oli isoja kokonaisuuksia, joissa mukana oli helposti 20 taiteilijaa. Nykyään järjestämme myös pienempiä, muutaman taiteilijan näyttelykokonaisuuksia.

Kuinka kuvailisit Suomen ja Helsingin tämän hetkistä luovan alan ilmapiiriä? Minkälaisia muutoksia tässä ympäristössä on tapahtunut viime vuosien aikana?

Vuodet 2011-2012 olivat melko tärkeitä vuosia Helsingin kaupunkikulttuurissa. Paljon uusia projekteja syntyi, ja uudenlainen energia oli selvästi kosketeltavissa: katukuvaan ilmestyi sekä julkisia saunoja että Ravintolapäivä. Tapahtui lukuisia pienempiä aloitteita kansalaisten parissa, jotka nousivat merkittäviksi. Tämä merkkasi tiettyä murroshetkeä ja vapautumista.

Mitä asioita ja piirteitä arvostat suunnittelijassa ja hyvin suunnitellussa käsintehdyssä tuotteessa?

Jo pelkkä tunne siitä, että tuote on käsintehty, on minulle tärkeä. Hyvästä tuotteesta se näkyy ja tuntuu. Tietysti myös toimivuus on tärkeä piirre. Uskon, että nykyinen suunta johtaa ylimääräisten tavaroiden karsimiseen, ja laadun merkitys korostuu entisestään. Mitä tulee materiaaleihin, minulla ei ole erityisiä suosikkeja, vaan pidän kaikesta, mikä tuntuu rehelliseltä ja oikealta. Kaikki perusmateriaalit.

Suunnittelijalle uteliaisuus ja rohkeus ovat tärkeitä, korvaamattomia piirteitä, mutta myös traditioiden ymmärtäminen on tärkeää. Kaikkea ei tarvitse keksiä uudestaan. Rakastan myös perinteisiä asioita – sitä, kun esimerkiksi nuori suunnittelija on tehnyt perinteisellä tekniikalla uuden ja “päivitetyn” version.

Osallistuit Lokalin kanssa Kööpenhaminassa elokuun lopussa järjestettyihin, taiteeseen ja muotoiluun keskittyville Chart-messuille. Minkälainen tämä kokemus oli?

Chart-messuilla järjestettiin ensimmäistä kertaa myös muotoiluun keskittyvä kokonaisuus. Mukana oli 12 kansainvälistä galleriaa, joista kaksi oli suomalaisia, Lokal ja Lemmetti. Kävin paljon mielenkiintoisia keskusteluita ihmisten kanssa erityisesti taiteen ja muotoilun välisistä rajoista – Chart-messuilla tämä kysymys oli todella pinnassa. Messuilla esittelimme Lokalin kanssa kokonaisuuden, jossa vuoropuhelussa keskenään olivat uniikit design- ja taideteokset. Tuntuu, että tämä rajanveto on häviämässä entisestään tulevaisuudessa.

Kokonaisuudessa oli mukana 12 taiteilijaa ja suunnittelijaa. Kyseessä oli Lokalin ensimmäinen messukokemus, mikä teki siitä erityisen jännittävää. Jatkoimme Lokalille tutulla linjalla: kyseessä oli monimuotoinen ryhmänäyttely, johon lukeutui hauskoja kohtaamisia ja konteksteja. Kokonaisuudessa annoimme painoarvoa materiaaleille ja vahvalle kodinomaisuudelle. Mukana olivat muun muassa Renata Jakowleff, Inka Kivalo ja Outi Martikainen. Rohkeita, tutkivia ja kantaaottavia tekijöitä.

Minkälainen syksy Lokalilla on tiedossa?

Lokalin syksystä on tulossa jännittävä, ja siihen kuuluu paljon erilaisia yhdistelmiä. Tämänhetkinen nuorten näyttely jatkuu vielä reilun kuukauden. Tämän jälkeen esittelemme Matias Liimataisen ja Sanna Lehdon yhteisnäyttelyn, eli tiedossa on valokuvauksen ja keramiikan kohtaamisia. Heidän teostensa muotokielet menevät mielenkiintoisella tavalla yhteen, ja olen tehnyt heidän molempien kanssa jo aiemmin töitä.

Katjan potretti: Ananya Tanttu
Muut kuvat: Katja Hagelstam

Share